Sir Elwoodin hiljaiset värit
On vaikea valita yhtä levyä Sir Elwoodin hiljaisten värien tuotannosta, sillä helmet jakautuvat monelle (varsinkin alkupään) levylle. Kokoelmat taas esittelevät näitä helmiä valikoiden. Kattavimpia helminauhoja on ehkä kuitenkin kokoelmat Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia ja Ilta illan jälkeen.
“Keskiolutjatsia, olkaa hyvä” on kuulunut suomalaiseen sanavarastoon jo parikymmentä vuotta. Sain kaverilta lainaan kasetin, johon oli nauhoitettu parhaita paloja yhtyeen kolmelta ensimmäiseltä levyltä. Tämä kaveri muistanee kappaleen ‘legendaarinen kirje Oslosta’. Kyseessä siis ‘kirje Osloon’. Kaihoisa huuliharppu saattelee rakkauskirjeen kirjoittajaa:
Hello honey it`s me, on kylmää helsingissä.
Syksy tullut on kaupunkiin ja jotain outoa näissä öissä.
Kun mieleen sinut sain, on aamulla perjantai
ja mä valvon ja mietin
miten kaukana sä oot.
Siinä vaiheessa kun seurustelimme vaimoni kanssa minun asuessa Oulussa ja hänen Helsingissä tuli usein tämä laulu mieleen kirjeitä kirjoittaessa. Oli niin ikävä, ettei mitään rajaa. Samaan tilanteeseen ja niihin kylmiin ja kirkkaisiin öihin sopi myös ‘katsele tähtiä’:
Katso tähtiä tänä yönä ja sä tiedät missä mä olen,
Kuuntele kuuta, ystävä, tänä yönä
ja mä tiedän, että kutsuni kuulet.
Uudempaan tuotantoon en ole oikein uskaltanut tutustua koska pelkään että lumous haihtuu. Toisaalta taas samanlaista pohjatonta ikävää en ole sittemmin kokenut.
Aikaisemmin oli puhetta teemalaulusta ja Kymmenen tikkua laudalla -levyltä löytyy niistä yksi. Viimeinkin.
Tässä kohdassa kohtaan blogiin kirjoittamisen vaikeuden. Mitä haluan ja mitä voin kertoa itsestäni julkisesti? Miten kirjoittaa siten, että en tahattomasti viestitä mitään mitä en tarkoita? Vastaan siis: haluan kertoa oleellisen ja toivon vain, että kukaan ei käytä sitä minua vastaan tai tee vääriä tulkintoja.
Viimeinkin. Jokseenkin samalla teemalla, kuin laulussa ‘älä mee’, Juha Lehti johdattaa tunnelmat tilanteeseen, jossa haluaa sanoa vielä jotakin. Sitä vain toivoo, että saisi viimeinkin sen hetken, jolloin toisella ei olisi kiire mihinkään. Tavallaan toivoisi myös, että toinen huomaisi että kaikista virheistäni huolimatta olen yrittänyt kaikkeni ja että sanat mitä sanoin eivät merkitse niinkään kuin tekoni. Kuitenkin kaikessa epävarmuudessani tarvitsen sen hetken kysyäkseni että olethan varmasti huomannut minut.
On tämä vaikeaa tämä kirjoittaminen. En ehkä kirjoittanut mitä aioin ensin kirjoittaa, mutta… Kannattaa tutustua Sir Elwoodin hiljaisiin väreihin. Jos vaikka joku laulu koskettaisi myös sinua.
Lisää aiheesta Sir Elwoodin hiljaisten värien virallisilla kotisivuilla.
Leave a Reply